Ernesto

Ratkaisu aiempaan kuva-arvoitukseen: Cancunhan se siellä on myrskyn ennustetulla reitillä, aavistuksen läntisimmästä H-pallerosta pohjoiseen päin. Nyt sillä kiusankappaleella on nimikin jo, Ernesto. Ernesto on pyyhkäissyt jo Martiniquen ja St. Lucian saarten yli ja jatkaa etenemistään kohti länttä. Toistaiseksi se on "vain" trooppinen myrsky, mikä ilmisesti on aikamoista höykytystä sekin, mutta Jamaikan ohitettuaan sen ennustetaan vahvistuvan hurrikaaniksi, onneksi kuitenkin vain 1-luokan sellaiseksi.

Olemme tämän päivän seuranneet aika tiiviisti sääennusteita ja miettineet niitä erityisesti matkalle lähtemisen näkökulmasta. Turvallisuushan tietysti on kaikkein tärkeintä, varsinkin kun lasten kanssa matkustetaan. Mutta vaikka myrsky ei mantereelle saakka jaksaisikaan tulla tai sen reitti muuttuisi, tuo se tullessaan kuitenkin matalapaineen ja sen myötä sadetta ja tuulisempaa keliä, vaikkakin tavallisissa mittasuhteissa. Ja me kun edelleen haaveilemme valkohiekkaisista rannoista ja turkoosista vedestä - saapa nähdä miten niiden kanssa käy. 

Asian on tehnyt hankalaksi se, ettei meillä ole minkäänlaista kokemusta tai käsitystä Karibian sääolosuhteista hurrikaanikaudella. Onko tuo tämänhetkinen tilanne aivan tavallista, kuinka moni myrskyistä laantuu matkalla tai vaihtaa suuntaa, tai pyöriikö siellä koko ajan jotain vastaavia sykloneita marraskuuhun saakka? Seuraava myrskyn alku, vähän isompi tosin, on jo kehittymässä Afrikan rannikolla ja tulossa sieltä Atlantin yli Karibialle, mutta tarkemmasta reitistä ei vielä ole tietoa. Sen alta ehdimme varmaankin joka tapauksessa pois. Olemme lähdössä matkalle taas ihan omin nokkinemme, eli ei ole matkanjärjestäjää tms. kokeneempaa tahoa, jolta voisi ohjeistusta kysellä. Kuitenkaan matkustusvaroituksia ei ole annettu, mikä varmasti kertoo paljon. Lentoyhtiössä ja hotellilla olivat sitä mieltä, että matkaan vaan, joten sinnepä siis olemme lähdössä.

Matkavalmistelujen ohella ollaan tehty kouluvalmisteluja. Eilen kävimme Miksun kanssa valitsemassa repun, penaalin ja lunch boxin (koululta saa kyllä ruuan, mutta iltapäiväksi pakataan omaa evästä mukaan). Miksu valitsi Lego-aiheisen repun, Angry Birds -penaalin ja toiseksi penaaliksi jonkinlaisen karvaotuksen ja lounasboksiksi eurooppalaisen futiksen. Hän oli valintoihinsa erittäin tyytyväinen eikä halunnut edes matkalle pakata tavaroita reppuun, koska "se on koulureppu" ja siihen tarkoitukseen sitä siis säästetään. Koulu alkaa täällä 16.8., eli meillä on matkan jälkeen muutama päivä aikaa taas asettua takaisin ennen kuin arki todella alkaa.

Repun valinta on tarkkaa puuhaa.

Kyllä näillä kelpaa aloittaa koulutie.

Tänään oli myös Miksun viimeinen enkuntunti näin kotosalla. Englanninopettaja Mary on käynyt meillä joka päivä tunnin verran opettamassa, ja Miksu on todella tykännyt tunneista. He tuntuvat tulevan hyvin juttuun Maryn kanssa, vaikka yhteistä kieltä ei aluksi ollutkaan - nyt jo vähän on, enenevässä määrin. Englannin opiskelun lisäksi Miksu on opettanut Marylle vähän suomea ja ollanpa täälä maisteltu salmiakkiakin. Itsellenikin on ollut kiva saada koulumaailmasta kontakti, jolta on voinut kysyä kaikenlaisia tyhmiäkin kysymyksiä, koulupäivä kun on täällä vähän erilainen Suomeen verrattuna - enkä tunne edes Suomen ekaluokkalaisten rutiineja. Marya tulee varmasti ikävä, mutta tapaamme hänet vielä syksymmällä ESOL- eli äidinkielenään jotain muuta kuin englantia puhuvien oppilaiden tapaamisessa. 

Viimeistelyharjoitukset.

Valmista tuli!

Mary on muuten asunut Jamaikalla kaksi vuotta ja ehtinyt sinä aikana pidellä myrskyn jos toisenkin. Hänkin oli sitä mieltä, että ehdottomasti sinne vaan, "You'll love it!" Kohta se nähdään, kone lähtee kolmen tunnin päästä. Kuulumsiin siis seuraavaksi Karibian auringon alta!