Ehdimme sittenkin vielä viettää äitienpäivää Suomessa - suunniteltuna lähtöpäivänä meillä ei ollut käpälissä sen paremmin viisumeita kuin lentolippujakaan. Viikko sitten Nupulla todettiin vielä korvatulehdus, mikä lykkäsi lentosuunnitelmia heti parilla viikolla, kunnes saadaan puhtaat paperit lääkäriltä. Peukkuja sille, alkuviikosta kurkataan korviin taas!
Sinänsä harmillisessa viivästyksessä on hyviäkin puolia. Olemme saaneet taas vähän lisäaikaa pakkaamiseen ja muihin asioihin. Pakkaamispuuhat tosin ovat olleet vähän sivuraiteella viime aikoina, kun talon suunnittelu, viisumihakemukset ja ties mitkä selvitykset ovat vieneet aikaa.
Äitienpäivää kuitenkin juhlittiin perinteisin menoin, on se vaan aina yhtä kivaa. Miksu pyysi edellisenä iltana ihan muina miehinä, että valvoisin mahdollisimman pitkään (jotta varmasti nukkuisin pitkään ja he saisivat valmistella aamua rauhassa). Tein työtä käskettyä ja karkasin edellisenä iltana vielä kaupungille kavereita moikkaamaan. Suunnitelma toimi - uskomatonta kyllä - ihan oikeasti. Miksu oli aamulla herännyt ja huomannut Nupun jokeltelevan sängyssään tyytyväisenä. Hän oli sitten herättänyt Pasin, joka nappasi vauvan ja hipsi hiljaa ulos makuuhuoneesta. Itse jatkoin vielä unia. Taidan nukkua aika sikeästi nykyään, jos ja kun siihen on mahdollisuus. Lisää tuollaisia aamuja, kiitos!
Isoäidit käytiin tietysti myös moikkaamassa. Lasten työnjako oli selvä, Miksu askarteli kortit ja Nupun kanssa tehtiin viime viikolla vauvakahvilassa jalanjälkiä: mukeihin, kasseihin, pannulappuihin... Kiitokset vaan vauvakahvilan väelle, lahjoista jää kiva muisto enkä varmasti olisi yksin moiseen urakkaan ryhtynyt.
Juhlakausi jatkui vielä eilen Miksun synttäreiden merkeissä. Oikea juhlapäivä on vasta vähän myöhemmin, mutta mamma oli ihana ja järjesti heillä hienot synttärit, koska tiesi miten tärkeä juttu se Miksulle on ja miten mahdotonta meidän on järjestää mitään nyt täällä. Kakku oli ihan sankaria ajatellen hankittu, Angry Birds -teemainen, kuinkas muuten. Pikkusiskokin sai maistaa vähän kermavaahtoa ja ilmeestä päätellen hyvää oli. Tulevan lentomatkan todennäköisesti pelastavat kivat lahjat, joita Miksu sai: konsolipelien, laivanupotuksen ym. parissa luulisi yhden Atlantin ylityksen sujuvan hujauksessa. Ja upouudesta rannekellosta pieni mies oli erityisen ylpeä. Josko nyt meidän perhe olisi aina ajoissa joka paikassa?
 |
| Äitienpäivänä 2012 |
 |
| Nuppu 10 kk |
 |
| Koko 18? |
 |
| Miksu 7 v. |
Onnea matkaan ihana Jenni & perhe! Täältä on mukava käydä lukemassa kuulumisia. Teitä tulee ikävä! Mutta onneksi palaatte meidän kulmille :)
VastaaPoistat.Susanna
Ihania nuo valkovuokkokuvat! Kävittekö Ruissalossa kuvaamassa, vai löysitkö noin kauniin paikan lähempää kotikulmia? Miksulle synttärionnea ja tsemppiä! Kova haaste on poitsulla edessä, jos aikoo saada äidin jatkossa aina ajoissa liikkeelle oman rannekellonsa avulla ;) Tsemppiä vielä viimeisiin pakkailuihin!
VastaaPoistaT: Niina
KIitos, kiitos molemmille! On kyllä kiva, että täälläkin on sitten vuoden päästä projektia ja ystäviä odottamassa, niin on varmaan helpompaa tulla kotiin. Muuten vois harmittaakin, luulen :)
VastaaPoistaValkovuokkokuvat on tästä meidän läheltä. Ajattelin, et ne ois kiva muisto äitienpäivästä. Ja kyllä, saattaa olla että tämän perheen kellottaminen oikeaan aikaan on liian iso haaste noin pienelle. Itsekin kun epäonnistun siinä säännöllisesti :)