torstai 2. elokuuta 2012

Non-Resident Alien

Non-Resident Alien, se olen minä. Elämä ulkomaalaisena eli alienina Amerikassa tuntuu välillä olevan aikamoista lippusten, lappusten ja leimojen keräämistä ja toimittamista, mutta näin se on varmaan ulkomaalaisilla Suomessakin. Mehän olemme täällä vaan vierailulla; jos oleskelu olisi pysyvämmän sorttista, pitäisi hakea toisenlaisia lupia ja lisää dokumentteja, mutta ajan kanssa olo kävisi varmaan helpommaksi - kunnes taas olisi papereiden uusimisen aika.

Asiointi on täällä kuitenkin sujunut ihmeen joustavasti pankkitilin ja puhelinliittymä avaamista myöten, vaikka en omista sen paremmin amerikkalaista sosiaaliturvatunnusta (SSN:ää), henkkareita kuin luottotietojakaan. Positiivinen luottohistoria on täällä tärkeä juttu, sillä ei riitä, että ei ole luottohäiriöitä, vaan positiivisen luottohistorian puuttuminen ylipäänsä on ongelma. Sitä nyt sitten pitäisi kerryttää, niin olemme taas askelen lähempänä kunnon kansalaisia (huono sanavalinta, sillä kansalaisiahan nimenomaan emme ole). Vähän nolottaa myöntää, että ajokoekin on minulta vielä suorittamatta, vaikka lähes päivittäin autolla ajelenkin. Loman jälkeen toivottavasti on tarvittavat leimat papereissa senkin asian hoitamiseksi. Paikallinen ajokortti on hyvä olla paitsi henkilöllisyystodistuksena, myös siksi, että muuten auton vakuutusmaksut nousevat.

SSN on täällä myös todella tärkeä tunniste, vaikka sitä ei varsinaisesti sosiaaliturvan takia tarvitsisikaan. Esimerkiksi kauppojen debit-ominaisuuksilla varustettuja kanta-asiakaskortteja en pysty hakemaan, vaikka pankin debit-kortti kyllä löytyy. Siinäkin pilvessä on silti hopeareunus, sillä nyt on ollut pakko käyttää Pasin kortin rinnakkaiskortteja, jolloin veloitukset menevät hänen tililtään - ja sehän sopii! Muutenkin olen täällä ihan täysin homemaker, kun en ole töissä ja "tulot" tulevat suoraan puolison tililtä. Vähän harmittaa, ettei minulla ole mahdollisuutta päästä tutustumaan täkäläiseen työelämään, vaikka tietysti on hienoa saada vielä jatkaa äitiyslomaa Nupun kanssa. Minulla ei ole työlupaa eikä viisumityyppini anna mahdollisuutta työskentelyyn. Ja kyllä meille muutenkin riittää nyt se, että toinen lapsista paiskataan parin viikon päästä kielitaidottomana päiväksi koulun penkille; Nuppua en vielä täällä hoitoon laittaisi. Vaikka toisaalta, eihän tuo vielä paljon suomeksikaan höpöttele.

Finansseihin tuli yllättävä mutka, kun yrityksistä huolimatta Pasi ei ole pystynyt siirtämään tililleni rahaa, ei sitten millään. Ensimmäinen siirto tehtiin väärin, koska emme osanneet kunnolla käyttää verkkopankkia (Nordean kankeahko palvelu on palvelumuotoilun huippua verrattuna Bank of American verkkopalvelun irvikuvaan). Pari soittoa asiakaspalveluun ei parantanut asiaa, mutta kolmannella kerralla kuulimme sentään syyn henkilökohtaiseen konkurssiini: mieheni ei voi siirtää tililleni rahaa verkkopalvelussa, koska olen Non-Resident Alien. Thank you very much! Eivät sitten muistaneet kertoa tuota silloin, kun tyytyväisinä avasimme tilit juuri heidän pankissaan siksi, että se onnistui meiltä ulkomaalaisilta. Talletukset pitää siis tehdä joko pankin tiskillä tai automaatilla, se kyllä onnistuu. Mitään selitystä, miksi näin toimitaan, ei ole. Amerikkaan ei onneksi selvästikään ole iskenyt suomalainen "pankista pubiksi" -ilmiö, vaan konttoreita drive-in -tiskeineen ja -automaatteineen on täällä ihan joka paikassa. Aukioloajat ovat vähän paremmat kuin Suomessa ja plussana pitää mainita pankkiautomaatit, jossa nostojen lisäksi voi tehdä käteistalletuksia sekä myös rahastaa sekkejä, mikä on tässä tilanteessa varsin kätevää. Sitten kun olen asunut täällä maagiset 183 päivää, voin marssia pankkiin (tarvittavan todistusaineiston kera tietysti) ja pyytää muutosta statukseeni, jolloin verkkopankkisiirtojenkin pitäisi onnistua.

Silti pitää ottaa tosissaan harkintaan ja selvitykseen se SSN:n hankkiminen. Sitä varten pitää käydä  paikallisessa sosiaalitoimistossa, ja meitä varoiteltiin aikaisemmin, että se on sitten niin värikäs paikka, ettei sinne välttämättä kannata lasten kanssa mennä. Pitääpä siis vähän selvittää tuotakin asiaa vielä, me kun asutaan ihan kivassa ja viihtyisän oloisessa kaupungissa kuitenkin. SSN:n hakeminen voisi jopa kannattaa, sillä se numero on ikuinen, toisin kuin muutaman vuoden päästä vanheneva ajokortti. Jos vaikka joskus saisi uudestaan mahdollisuuden poiketa täällä, niin olisi sitten sekin valmiina.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti