Car Chase

Auto pitäisi hankkia. Kaksikin aika pian. Hotelliasuminen ja sen myötä mukava shuttle-palvelu loppuu ensi viikolla ja vuokra-autokin pitäisi piakkoin palauttaa. Asunnon löytymisen jälkeen ollaankin melkein kaikki illat jahdattu autoa. Mahdoinkohan viikko sitten hehkuttaa täällä, että nyt loppuu juokseminen? Little did I know...

Äkkikseltään voisi kuvitella, että auton hankkiminen on helppo nakki. Vähintäänkin perheen miespuolisten luulisi olevan innoissaan, kun pääsee autokaupoille, oikein kaksin kappalein. Väärä luulo. Kyllähän täältä autoja löytyy vaikka minkälaisia, oikein kivojakin. Mutta kun rajaa pois sellaiset merkit ja mallit, joita ei Suomeen tuoda (huoltojen ja varaosien saatavuuden takia), supistuu valikoima muutamaan prosenttiin. Siihen vielä päälle vähän henkilökohtaisia mieltymyksiä, budjettirajoitteita sekä autoverolainsäädäntöä, niin voi jo alkaa kasvattaa harmaita hiuksia. (Täällä ei juurikaan panna painoa auton kulutukselle tai CO2-päästölukemille, mitkä kuitenkin suoraan vaikuttavat auton vienti- ja käyttöhintaan Suomessa.)

Luulenpa, että Pasi on saanut autokaupoista tarpeekseen hyvinkin muutamaksi vuodeksi, hän kun on tälläkin viikolla kierrellyt autokaupoissa useamman illan, ja tänään taas oikein koko perheen kanssa. On muuten vihoviimeistä hommaa kärrätä lapsia tuolla 35 asteen helteessä pitkin jättimäisiä parkkipaikkoja. Niin että alkaisi pikkuhiljaa riittää moinen harraste. Mulle alkaa kohta kelvata mikä tahansa kärry, jossa on neljä pyörää. Ensi viikon lopulla huomioidaan jo kolmipyöräisetkin.

Kotimatkalla.